Mistä kaikki alkoi – how it all begun

iF9B0792E-B88F-4423-8ACE-92CF11FB0A81
Olin hommannut itselleni tadpole triken, eli kolmipyöräisen nojapyörän, jossa on kaksi kääntyvää pyörää edessä ja yksi takana. Jossain vaiheessa tuli mieleeni, että olisi mukavaa, jos voisin ajella nojakillani syksyn sateissakin mukavasti ja kuivana ja aloin etsiä netistä erilaisia vaihtoehtoja. Niitähän löytyi: LeitraAlligtAerorider,Go-one, muutamia mainitakseni. Rakennusohjeitakin löytyi, muutama jopa varteenotettava.

Kaikissa oli se ongelma, että ne eivät miellyttäneet silmää. Jossain vaiheessa törmäsin yläkuvassa olevaan suunnitelmaan ja innostuin todella! Tuo näytti jo hyvältä. Jatkoin netin ehtymättömien aarteiden kaivamista, kunnes eteeni tuli amerikkalainen Aergo. Nyt alkoi jo polttaa, lähellä oltiin. Olin yhteydessä firmaan ja hinnaksi Suomeen rahdattuna olisi tullut vähän yli 3500 $, eli aivan liikaa. Lasikuitu oli mielestäni ainoa oikea materiaali, kunnes päätin kysyä vanhempieni naapurilta Punkaharjulla, miten hänen firmansa suhtautuisi projektiini. Lasikuidun kanssa kun en itse halunnut sählätä. Esmarinin Esa Tynkkynen katseli suunnitelmiani aikansa ja totesi, että kyllä he voivat tuollaisen tehdä, kunhan teen ensin itse muotit. Hintakin oli kohdallaan, joten aloitin suunnittelun toden teolla.

I had bought me a tadpole trike recumbent, it means three wheels, two turning in front and one back. After a few rides in heavy rain I got the idea to get a velomobile, something to sit comfortable and dry under a roof. I started to search the internet and found some interesting ones: LeitraAlligtAeroriderGo-one. I also found some building instructions like this.But they all had one common problem, I did not like how they looked. Untill I found that one that can be seen on this page. Then, after hours and hours of Googling I found the Aergo. Now I was very close to what I was looking for. I mailed them and the costs with shipping to Finland was about 3500 $, much too expensive for me. Classfiber was for me the right material, but as you know it is very complicated for a self made man, so I asked the neighbour of my parents for some help. He has a company called Esmarin and he knows everything about this material. I showed him my plans and after a while he said, that yes, they could make me one, if I just make the moulds my self. The price was reasonable and so I started to plan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s